keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Integraatiota ja koulua

Bonsoir!

Hirveästi kaikkea on tosiaan ehtinyt tapahtua sitten viimeisen kunnon kirjoitukseni. Yritän tässä kertoilla edes jotakin, niin kauan kuin ehdin ja niin kauan kuin aivot toimivat edes jotenkin, olen nimittäin kipeä... Pientä lämpöä ja flunssaa vain, mutta yritän kuitenkin päästä lepäämään suhteellisen aikaisin, nyt kello onkin jo kymmenen illalla.

Ai kauhia, viimeksi olen siis kertonut kunnon kuulumisia yli kaksi viikkoa sitten! Se oli ensimmäinen viikonloppu täällä... Sen jälkeen meillä erasmuslaisilla oli siis integraatioviikko, eli vielä vähän käytännönjärjestelyitä ja kaiken maailman yhteisiä tapahtumia. Meille esiteltiin kampusta, kerrottiin kursseille kirjautumisesta ja järjestettiin muutama vapaa-ajan tapaaminen. Saimme mm. maistella paikallisia loppiaisherkkuja, käytiin keilaamassa ja yhdessä baari-illassa oli koossa kaikkien tiedekuntien vaihtarit, kun yleensä kukin tiedekunta järjestää omille vaihtareilleen ohjelmaa. Tapasin siis valtavasti uusia ihmisiä ja unohdin edellisten nimet sitä mukaa kun kuulin uuden. :D Vielä kun nimet ovat sellaisia, etten pysty niitä kirjoitusasua näkemättä edes hahmottamaan... Mutta onneksi on Facebook, sitä kautta voi kätevästi tsekata, että mikäs sen nimi olikaan ja kuinka se kirjoitetaan. :D

Tuon integraatioviikon aikana meillä ei siis vielä ollut koulua, vaan monet vasta sillä viikolla saapuneet hoitelivat samaa paperisotaa kuin minä edellisellä viikolla. Minä sitten pyörin siellä sun täällä, kävin katselemassa kaupunkia ja tein paljon hankintoja kämppääni. Voisi kuvitella, että tuon viikon aikana olisi ollut aikaa kunnolla kirjoittaa tänne blogiinkin, mutta kun ei..! Ihan valtavasti aina tekemistä täällä netissä, mikä siinäkin on... Sitten kun se vielä on hirveän hidas, ei kolmenkaan tunnin aikana ehdi saada aikaan juuri mitään! Olenkin nyt ehdottanut naapureilleni, että hankittaisiinko yhteinen maksullinen nettiyhteys, ja he ovat varovaisen kiinnostuneita... Jätin asian vähän niin kuin heidän hoidettavakseen, koska itse en oikein ymmärrä noista eri vaihtoehdoista mitään, varsinkaan ranskaksi! Nyt täytyy vain toivoa, että he hankkisivat sen netin ja voisin osallistua siihen, niin helpottuisi kummasti tämä yhteydenpito ja kaikki muutkin nettiasiat! Meillä on Rikun kanssa jo muutamaan kertaan mennyt hermot, kun joka ikinen ilta pitää tapella tietotekniikan kanssa päästäkseen vaihtamaan pari sanaa. :/

Integraatioviikon jälkeen sitten vihdoin alkoi koulu. Me erasmuslaiset olemme erittäin etuoikeutettuja siinä, että voimme valita kursseja lähes mistä tahansa aineesta ja lähes miltä tasolta tahansa, kun taas ranskalaiset noudattavat erittäin jäykkää ohjelmaa. Kaikkien saman aineen opiskelijoiden täytyy käydä samat kurssit ja samassa järjestyksessä, vähän kuin Suomessa peruskoulussa. En tosin ole ihan varma, kuinka homma toimii maisteritasolla, mutta ainakin kandidaattiopintojen eli kolmen ensimmäisen vuoden aikana kaikilla on yhtä "valinnaisainetta" lukuunottamassa samat opinnot ja lukujärjestys. Toinen erasmuslaisten etuoikeus on kuukauden "harkinta-aika", oli saamme kuukauden ajan kokeilla eri kursseja ja lopulliset valinnat tehdään vasta tämän jälkeen. Tietysti todella hyvä, koska emme välttämättä tiedä pelkän lyhyen kuvauksen perusteella, onko kurssi meille hyödyllinen, mutta toisaalta ei ole myöskään kovin mukavaa menettää neljän viikon tunteja jostakin kurssista, jos tajuaakin kokeilla jotain hyvää kurssia vasta tuon harkinta-ajan loppuvaiheessa.

No mulla on onneksi sujunut kurssivalinnat ilman sen kummempia yllätyksiä tai muutoksia. Olin valinnut etukäteen vähän liikaa kursseja, mikä oli hyvä, jotta pystyin paikan päällä katsomaan, mitkä niistä ovat mulle parhaita ja pudottamaan huonoimmat pois. Olen nyt valinnut kaikki kurssini Yleisen kielitieteen laitokselta, koska sen kurssit vastaavat eniten Suomen Ranskan kielen laitoksen kurssejani. Täällä ei oikein ole tarjolla ranska vieraana kielenä -kursseja, kuten monissa muissa yliopistoissa, tai ylipäätään Ranskan kielen laitosta niin kuin Suomessa varmaankin joka (?) yliopistossa on Suomen kielen laitos! Mistähän tuokin johtuu... Suomessahan on käsittääkseni pakko opiskella suomen kieltä, jos halajaa äidinkielen tai suomi vieraana kielenä -opettajaksi, mutta Ranskassa ranskan opettajaksi kuulemma pääsee monia eri reittejä, mm. opiskelemalla ensin vieraita kieliä (???) ja sitten käymällä muutaman kurssin, joiden aiheena on ranska äidinkielenä tai vieraana kielenä. Alkaa pikkuhiljaa valjeta, miksi Suomen koulutusjärjestelmä on niin paljon parempi kuin monissa muissa maissa..!

Takaisin niihin mun kursseihin. Kurssit, jotka varmasti pidän, ja joilla pitäisi saada korvattua Suomen ranskan opintoja, käsittelevät lauseoppia, semantiikkaa ja ranskan opetusta vieraana kielenä. Todella mielenkiintoiset kurssit, joita varmaankaan en suorita, ovat psykolingvistiikan ja pragmatiikan kurssit. Psykolingvistiikasta en ole vielä varma, saatan suorittaa sen tai käydä ihan vain tunneilla kuuntelemassa mielenkiinnon vuoksi. Pragmatiikka olisi myös tosi mielenkiintoinen, mutta sen tunnit ovat niin aikaisin aamulla, etten taida pelkän mielenkiinnon vuoksi herätä niitä seuraamaan... :D Koska Suomessa ei ole tarjolla vastaavia kursseja kuin nämä kaksi, en siis hyötyisi niiden suorittamisesta mitenkään. Opintopisteitäkään en tarvitse, koska olen jo syksyn kursseilla saanut täyteen sen KELA:n vaatiman määrän pisteitä.

Näiden lisäksi mulle tulee 1-2 kurssia "erasmus-ranskaa", eli puhtaita kielitaitokursseja erasmuslaisille. Näitä varten oli toissapäivänä tasokoe, jolla meidät jaettiin kolmeen eri ryhmään; mä "pääsin" edistyneimpien ryhmään. En vain olisi halunnut, koska pelkään, että se on mulle liian haastava, edistyneimmille ei tarjota ollenkaan erillistä kielioppikurssia kuten vähemmän edistyneille, ja lisäksi tunnit ovat vielä huonoon aikaankin. :D Mutta uskoisin, että pystyn osallistumaan myös sille kielioppikurssille, jos vain pyydän. Ja onhan se tietysti hyvä, että ryhmän taso on vähän korkeampi kuin mun, jotta siinä on vähän haastetta... Muut samassa ryhmässä olevat (jotka satun tuntemaan) nimittäin puhuvat hyvin paljon sujuvammin kuin minä. Olisi pitänyt olla suullinen koe tuon meidän kirjallisen kokeen lisäksi! Kyllähän mä saatan kieliopin joten kuten paperilla hallita, mutta entäs kun pitäisi spontaanisti puhua arkipäiväisistä asioista..?

Kursseista tulee siis mitä luultavimmin yhteensä 20op, niin kuin alunperin aavistelinkin. Mullahan ei siis ole mitään rajoituksia tuon opintopistemäärän kanssa, ainoa asia joka merkkaa, on KELA:n ehdot opintotuelle, mutta tämä asia on kunnossa niin kuin kerroin. Aika monilla tuntuu olevan yhtä vapaata kuin meillä suomalaisilla, mutta ainakin romanialaisilla on todella tiukkaa. Heidän on pakko suorittaa vähintään 30op, 29 ei siis riitä. Lisäksi joka ikinen kurssi täytyy hyväksyttää kotiyliopistossa. Mä en mitä luultavammin pystyisi samalla systeemillä tulemaan vaihtoon ollenkaan, koska sopivia kursseja ei vain ole tarpeeksi! :D

Kaiken muun hyvän lisäksi opettajieni opetusmetodit ovat yllättäneet mut todella iloisesti! Olin kuullut kaikilta mahdollisilta ihmisiltä kauhutarinoita siitä, kuinka Ranskassa ei tunneta havainnollistamisvälineitä ja luennot perustuvat saneluun: opettajat lukevat valmiiksi kirjoitettua tekstiä ja opiskelijat kirjoittavat joka sanan ylös. Mutta toisin kävi, kaikilla kursseilla! Kaikilla luennoilla on käytetty powerpointteja, ja ne laitetaan jopa luentojen jälkeen nettiin! Opettajat ovat oikein erikseen selittäneet, että näillä luennoilla on tarkoitus keskittyä ymmärtämiseen eikä asioiden ylöskirjaamiseen. Näinhän sen pitää ollakin! Olen niin onnessani, ette voi uskoakaan! Kaikki nämä opettajat ovat nuoria, en tiedä vaikuttaako ikä paljonkin opetustyyliin... Myöskin kielten tiedekunnassa saatetaan olla vähän edistyneempiä tällaisissa asioissa. Luentojen lisäksi on pienryhmätunteja, jotka ovat todella hyviä myöskin; harjoittelemme siis käytännössä luennoilla läpikäytyä teoriaa. Opettajat itsessään ovat myös todella mukavia, mitä nyt yksi on aika eriskummallinen ja yksi vähän kuiva. Mutta yksi taas on todella innostava! Opettajat myös puhuvat niin selkeästi ja rauhallisesti, että yleensä pystyn ymmärtämään kaiken. Puhenopeus on varmaan kymmenesosa ranskalaisten normaalista puhenopeudesta..! Yksi iso pelko oli, tajuanko luennoista hölkäsen pölähtävää...

Taidan jättää tämän postauksen tähän, ja kertoa sitten muista jutuista taas kun kerkeän. Ehkä saisin kuviakin taas laiteltua..?

Bonne nuit!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti