Muutakin kuin "opiskelua"?

Mikähän mua vaivaa, kun näin kerran kuukaudessa (tai kahdessa, krhm) sitten kirjoitan monta postausta peräjälkeen? :D

Ensi alkuun pitää mainita tärkeä seikka, jonka jo unohdin: mulla on huoneessani oma netti!! Nyt jo uskallan uskoa, että totta se on, kun yli viikon olen sitä saanut käyttää. Mutta kyllä se oli sellaisen taistelun takana, ettei mitään rajaa... En mitenkään voi kertoa tai edes muistaa kaikkia vaiheita tässä taistossa, mutta jotain aivan uskomatonta se oli. Kolmisen kuukautta hoidin tätä nettiasiaa eteenpäin vähintään viikoittain, joskus päivittäin, mutta monesti oli vain pakko odottaa; ja lopulta pettyä. Kun yksi ongelma ratkaistiin, tuli uusi. En ole ikinä kokenut vastaavaa. Mutta nyt se on täällä, ja olen kyllä ottanutkin sen netin puuttumisen takaisin sitten korkojen kera! :D

Mitäs muuta täällä olen tehnyt kuin netannut... Voi apua. Jonkin verran on tullut matkusteltua. Rikuhan on Ameriikan-työmatkojensa ansiosta päässyt täällä käväisemään vähän väliä, seuraavan kerran se on tulossa viikon päästä. :) Muuten sitten olen pyörinyt luvattoman paljon kaupungilla (eli yleensä kaupoissa...), käynyt elokuvissa, teatterissa, keilaamassa, pelaamassa jalkapalloa, vähän muitakin urheilulajeja... Joka viikolle on yleensä ollut jotain vähän erityisempää, kuten syntymäpäiviä, linnareissuja (niin, siis linnoihin) ja keskiaikaisfestareita... Mutta aivan varmasti monet olisivat mun asemassani niin tylsistyneet arkipäiviinsä, että olisivat kehitelleet jotakin lisäaktiviteettia. Mä vain olen viihtynyt niin hyvin tällaisessa lomarytmissä, ettei joka päivälle ole menoa, ja on voinut rauhassa haaveilla ja suunnitella seuraavia reissuja... Mutta niin kuin joskus kai kerroinkin, täällä saa ihan parin pikkuisen asian hoitamiseenkin menemään tuhottomasti aikaa, asuntolamme on sen verran korvessa. Jos haluan postittaa kortin, mun täytyy yleensä lähteä tramilla postiin, koska en viitsi kauheasti ostaa "kalliita" postimerkkejä varastoon, siinä kestää vähintään tunnin... Kauppareissu onkin jo puolentoista tunnin luokkaa. Puhumattakaan siitä netintarjoajien liikkeissä ravaamisesta ja asioinnista, jota harjoitin helmikuusta huhtikuuhun...

Kuvia on tallessa valtavat määrät, mitähän niistä tänne pistäisi? Jos vaikka vielä esittelisi tätä asuntolaa ja kampusta, kun en ole tainnut sitä edelleenkään kunnolla tehdä...


Keväisen vehreä kampus! Viihtyvyyteen on siis jopa yritetty panostaa: on kasveja, tekojärvi, siltoja, penkkejä... Taivaalla näkyy sateenkaari, jos oikein tihrustaa. :)


Horisontissa siintää ihastuttava seitkytlukulainen tiedekuntamme.


Lakossa!


Vielä tiedekuntaammekin ihastuttavampi asuntolamme, käsittäen sellatteet 350 opiskelijaa, kukin 9 neliön kopissaan.


Taas pari kuvaa huoneestani, tässä vain inhimillisemmässä kunnossa kuin silloin saapumispäivänä. Kuvia ottaessa vain vielä oli niin kylmä, että olin tunkenut sukkiani ikkunankarmeihin lämpöeristeeksi! :D Nyt ei onneksi enää pitkään aikaan ole tarvinnut kärsiä kylmyydestä...



Oi kuinka ihanaa, kun kuvien latautumista ei tarvitse odotella kymmentä minuuttia... Lisääkin voisi joskus laittaa, kun vain tietäisi mistä matkasta ja tapahtumasta sitä aloittaisi. Ja varmaan täytyisi näistä sitten jotain kertoakin... Ihmisistä en viitsi oikein kuvia laittaa, ainakaan ilman lupaa. Rikun tulette ehkä jossain näkemään. :) Mutta nyt loppui blogittelu tältä päivältä, kuukauden päästä tavataan sitten taas! ;D

À plus!

Niin siis, jäädä.

Eli tosiaan, kaikki eivät taida vielä olla kuulleet vihoviimeistä sanaa tuohon jäämisasiaan, eli kyllä, minä olen täällä Ranskassa kesäkuun loppuun asti. Nyt tuntuisikin todella oudolta, jos lähtö olisi jo kahden viikon päästä... Tässä kun nääs vasta aloitellaan!

Opiskeluille kuuluu siis sitä, että ne ovat nyt vähän niin kuin alkaneet uudelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajani eivät enää viikkoon ole olleet lakossa, mutta eräät opiskelijat edelleen ovat! En ihan käsitä, miksi opiskelijat edelleen lakkoilevat, varmasti muutaman opiskelijan lakko hirveästi hallitukseen vaikuttaa, kun ei kerran sata kertaa laajempi lakko reilussa kolmessa kuukaudessakaan vaikuttanut..??? Joka tapauksessa, tilanne on se, että viime viikolla meillä oli opettajien kanssa muutama "tapaaminen", ei siis tunti, joilla ympäripyöreästi kerrottiin kurssien suorittamisesta jatkossa. Eräät opettajat haluaisivat pitää kesäkuun loppuun asti "normaaleja" tunteja, mutta mahdollisesti tuplamäärän viikossa entiseen verrattuna. Toiset puhuivat, että jos ei tavallisten tuntien pito onnistu syystä tai toisesta, yritetään tunteja pitää esim. netin kautta.

Asiasta on nyt vähän sekalaista tietoa, mutta ilmeisesti lakkoilijat sulkevat tiedekuntamme ensi viikolla, eli ainakaan siellä ei tunteja pystytä pitämään. Opettajat yrittävät löytää tuntienpitopaikkoja muista tiedekunnista, mutta ainakaan huomiseksi saleja ei ole löydetty; täytynee siis katsoa päivä kerrallaan, milloin on tunteja ja milloin nettiin tulee tehtäviä vai tapahtuuko yhtään mitään. Selkeätä.

Pari asiaa kuitenkin selkeni tällä viikolla. Olinkin jo vähän miettinyt, viitsinkö suorittaa täällä sen didaktiikan kurssin, koska huomasin ekoilla tunneilla, etten saa sitä korvattua Suomessa; silloin ajattelin, että suoritan sen kuitenkin siksi, että tunnit vaikuttivat niin mielenkiintoisilta. No, kun tunteja ei kerran ole, ei kurssista olisi oikein mitään hyötyä... Lisäksi selvisi, että meidän pitäisi nyt aivan itse löytää jostakin itsellemme minkä tahansa luokka-asteen tai esim. työväenopiston oppitunti, jota havainnoida ja kirjoittaa siitä raportti. Doh, kaikki koulut ovat täällä jo loppuneet, eikä opettajalla ollut antaa meille mitään vinkkiä, mistä löytää tällaisia oppitunteja. Hän jopa kysyi, pidetäänkö Erasmus-ranskan tunteja vielä, mutta niistäkin on jäljellä enää kokeet. Olisipa ollut hauskaa havainnoida omaa ranskantuntiaan tuolle kurssille, jos vain olisi tiennyt ajoissa! :D Mulla olisikin muutama sana sanottavana varsinkin kielioppikurssin metodeista... Mutta siis, nyt tuo kurssi tuntuu jo niin mahdottomalta ja turhalta mulle, etten kyllä aio sitä suorittaa. Ensi vuosi Suomessa mulla on sitten täynnä oppituntien havainnointia ja siitä raportoimista. Tyhmäähän tämä on, ettei täällä tule Erasmus-kurssien lisäksi suoritettua kuin kaksi muuta kurssia, mutta mitäpä sillä määrällä väliä on, pitää sitten yrittää keskittyä suorittamaan ne kaksi laadukkaasti! :D

Paitsi että...toisesta näistä kursseista en vielä tiedäkään mitään, ensi viikolla selkiytynee, mutta toisen kurssin suorittamisesta tuli tarkka selvitys tällä viikolla. Kyseessä on siis kielitieteen kurssi, aiheena, hmmm, mitenkähän tuon suomentaisi, vaikkapa "monimutkainen lauserakenne". (Kuulostaapa typerältä. :D) Ja kurssi aiotaan suorittaa avustamalla opettajaamme omassa tutkimuksessaan, jolla ei ole mitään tekemistä minkään sortin lauserakenteiden kanssa! Ihan mielenkiintoinen tutkimus se kyllä on, tutkimme siis heidän luomaansa korpusta, jonka suullinen aineisto on saatu kysymällä tavallisilta tallaajilta, kuinka he valmistaisivat munakkaan. :D Aineiston avulla yritetään selvittää, vaikuttaako mm. sukupuoli vastausten pituuteen ja sanavalintoihin. Meidän opiskelijoiden osana tulee olemaan tehdä aineistosta havaintoja täysin mekaanisesti. Kelpaa mulle! Ihanan aivoton tapa suorittaa tämä kurssi, kun ei oikein tosiaan tässä vaiheessa vuotta saa aivojaan asetettua mihinkään opiskelu-moodiin. Se huono puoli tässä vain voi olla, että itse kurssin sisällön opiskeluun ei ole niin paljon motivaatiota, kun ei ole koetta, jossa asiat tarvitsisi osata...

Ja siis tietystihän tämä on aivan naurettavaa, millaisilla kikkakolmosilla täällä näitä kursseja suoritellaan. Muilla on ollut kaikenmaailman suullisia kokeita, joita varten on luettu koetilaisuudessa pari sivua tekstiä ja muuta vastaavaa. Opettajat kyllä toitottavat, että "ette tule menettämään mitään kurssien sisältöjen suhteen", mutten sitten tiedä kuinka tuo voi pitää paikkansa, jos koko kurssi on yksi koe, johon ei ole tarvinnut valmistautua... Onneksi mun kurssini eivät tule olemaan sentään ihan tuollaisia. Suorittamismetodit voivat olla omituisia, mutta opettaja perusteli niitä sillä, että tällä tavalla meitä opiskelijoita ei rangaista lakon seuraamuksilla (kuten kymmenellä 20-sivuisella esseellä kevään viimeisen viikon aikana), ja saamme kaikki tasapuolisen mahdollisuuden suorittaa kurssi (kaikki kun eivät esim. pääsisi paikanpäälle tekemään koetta). Veikkaan kyllä, että opettajalla oli tässä ratkaisussa vähän oma lehmäkin ojassa, koska olisihan tässä ollut muitakin relevantimpia vaihtoehtoja... Joka tapauksessa olen iloinen, että tunteja pyritään pitämään, jotta tosiaan oppisinkin tänä keväänä jotakin, ja ehdottomasti parhaiten opin täällä nimenomaan tunneilla käymällä.

Huomenna on tiedossa Erasmus-ranskan kielioppikurssin koe, johon pitäisi vielä jonnin verran lukea... Sen jälkeen molemmat Erasmus-kurssit on purkissa; toisen kurssin koe oli muutama viikko sitten, ja läpi se meni. Taisin oppiakin sillä kurssilla jotakin! En todellakaan kaikkea mitä oli tarjolla, mutta lähtötasooni nähden sain ahdettua päähäni ihan tarpeeksi uutta tavaraa.

Milloinkohan saisin puhuttua muustakin kuin opiskeluista... Huvittavaaa sinänsä, että opiskelusta riittää juttua, vaikkei ole yhtään opiskellutkaan! :D Katsotaan saisinko kerättyä vähän parhaita paloja "vapaa-ajan" aktiviteeteista seuraavaan postaukseen...